Oppimisympäristöt - Johtaminen

Mikä on oppimisympäristöjen yhteinen tahtotila?

Koulutuksen järjestäjän ja johtamisen näkökulmasta:
  1. Käsitys opiskelijasta, yhteys arvoihin
  2. Käsitys oppimisesta
ð Valitaan yhteinen pedagogiikka ja sitä palveleva laatujärjestelmä (CQAF)

  • Koulumuoto- ja luokka-aste -ajattelusta oppijakeskeiseen ajatteluun
  • Luokkahuoneajattelusta oppimisympäristöajatteluun
  • Opettajahuoneajattelusta pedagogiikkaan ja sen johtamiseen

Oppimisympäristö – käsitteen määrittäminen

  1. paikallinen
  2. fyysinen
  3. tekninen
  4. sosiaalinen
  5. dikaktis-pedagoginen

H: Mikä on oppimisympäristöjen yhteinen tahtotila – alueellinen näkö­kulma:

Tahtotila ilmenee visioissa ja strategioissa. Johtajilla, esimerkiksi Pohjois-Suomen eri koulutuksen järjestäjien johtajilla on keskeinen rooli siinä, että yhteinen tahtotila tehdään toiminnan pohjaksi.

Yksi haaste tässä työssä johtajille on se, että millä tavalla tahtotila luodaan; ketkä siihen osallistuvat. Annetaanko se toimijoille valmiina? Ketä sitten ovat toimijat? Mielenkiintoisen ulottuvuuden oppimisympäristön tahtotilan määrittämiselle antaa esimerkiksi paikallinen oppimisympäristö. Onkin mietittävä, mitä tarkoittaa paikallinen oppimisympäristö meidän alueellisessa verkostossamme? Miten sen mahdollisuudet otetaan hyötykäyttöön ja miten sen toimijat osallistetaan tahtotilan luomiseen? Esimerkiksi Arktikum tai maakuntakirjasto tai eri järjestöt paikallisina oppimisympäristöinä.

Tahtotilan määrittämisessä haasteena on sen innovatiivisuus ja innostavuus luovaan uudenlaiseen oppimisympäristöajatteluun, joka on kuitenkin kyettävä purkamaan konkreettisiksi toimintasuunnitelmiksi. Olen samaa mieltä Michael Fullanin kanssa: visiot ja strategiat on kyettävä ilmaisemaan siten, että toimijat sekä järki- että tunnetasolla kykenevät niihin sitoutumaan ja kokemaan omakseen.

J:
Yhteinen tahtotila voi merkitä sitä, että oppimisympäristöjä kehitetään yli oppilaitosrajojen, verkostoituneesti monipuoliseksi ja eri oppimisnäkemykset huomioiden. Oppimisympäristöjen kehittämisessä tulee ottaa huomioon IT- teknologian kehittyminen palvelemaan yhteiskuntaa vuorovaikutteisena ja sosiaalisena oppimisympäristönä (web2 – sosiaalinen media). Oppimisympäristöissä voidaan valjastaa teknologiaa korvaamaan osin nk. lähiopiskelun tuomaa välitöntä vuorovaikutusta oppimistilanteisiin ja tehtäviin esim. etäopetusvälineet ja sovellutukset (videoneuvottelu/etäyhteyssovellukset, oppimisalustat, web-sisällöntuotanto, monipuolinen viestintä). Toisaalta nykyiseen nuorisoasteen koulutukseen tulee soveltaa lähiopetuksen ohessa mahdollisuutta oppia asioita enemmän kuin ope pystyy lähiopetuksen aikana käymään läpi (hyvät oppimistehtävät, aineistot, oppimisaihiot). Toisaalta on myös nk. heikosti oppivia, joille tulisi pystyä enemmän henkilökohtaistamaan oppimista antamalla hyvää ohjausta ja palautetta.

Yhteinen tahtotila voisi olla jo pitkälle valmiiksi suunnitellut oppimisprosessit niin, että niitä voisi edetä opiskelija myös itsenäisesti omien kykyjensä mukaan. Toisaalta oppimisprosessi voi olla nk. yhteisöllinen kokemus, jossa oppijat ovat virikkeellisessä, innovatiivisessa ja oppimaan motivoivassa ”avoimessa oppimisympäristössä”, jossa voivat oppia toisiltaan ja ohjaava opettaja on valmentaja, mutta toisaalta se ensimmäinen asiantuntija, johon tarvittaessa voi ottaa yhteyttä.

Miten saavutetaan yhteisen tahtotilan tavoitteet?

Tavoitteet saavutetaan pitkäjänteisellä ja hyvin johdetulla toiminnalla. Muutosjohtaminen lienee päivän sana. Toiminta sisältää tasavertaisen, vastuullisen, asiantuntijuutta hyödyntävän ja kehittävän toimintakulttuurin. Johtajuus on ennen kaikkea valmiutta edistää toisten johtamistaitoja. Tällöin mahdollista saavuttaa pysyviä tuloksia. On mietittävä, missä asioissa mennään pienin askelin esimerkiksi pilotoinnin kautta oppien. Pyritään kestävään ja pysyvään uudistukseen. On myös panostettava avoimen ja kriittisen arviointi- ja palautejärjestelmän rakentamiseen. Myös henkilöstön jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Henkilöstö jakautuu aina uudistusten edellä kävijöistä uudistuksia ankarasti vastustaviin ja on myös lukuisia versioita niiden väliltä. Henkilöstö on myös orientoitunut työhön eri tavoin: jollekin työ on pääasiallinen elämän sisältö kun toiselle välttämätön elannon lähde.

R: Levin terveiset:

Tuohon oppimisympäristön yhteiseen tahtotilaan ja sen luomiseen: Meillä ko. kehittämistyössä korostuu sosiaalinen tila ja näkökulma; tässä rakennamme työelämän eli käytännössä matkailuyritysten kanssa yhteistä tahtotilaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Levin ja Ylläksen yritykset (jotka ovat halukkaita työelämä-koulutuksen suunnitelmallisen yhteistyön kehittämiseen) kirjaavat 17.2 mennessä omat tahtotilan toiveet ja intressit, odotukset jne. 18.2 istumme yhteiseen palaveriin Levin Matkailun toim.johtajan kanssa miten viemme yhteisen tahtotilan odotuksineen ja tavoitteineen opetuksen järjestämisen suunnitelmaan ja toteutukseen.

Miten oppimisympäristöt organisoidaan


- Oppimisympäristöt organisoidaan palvelemaan valittua pedagogiikkaa
- Tiedon/oppimisen/osaamisen hankinnan organisoimista
- Toimijoiden osaamisen organisoimista
- Fyysisen ja teknisten välineiden tarveperustaisuuden organisoimista
- Paikallisten erityispiirteiden haltuunotto – moniammatillisuus, kansalliset ja globaaliset erityispiirteet


H: Miten oppimisympäristöt organisoidaan:

Oppimisympäristöillä voisi olla aluksi teemakohtaiset alueelliset kehittämisryhmät (tiimit?), jotka vastaavat oppimisympäristöjen kehittämisestä. Tiedottaminen kaikilla tasoilla on erityisen tärkeää, koska on tälläkin hetkellä paljon mahdollisuuksia, joista tavallinen opettaja ei tiedä mitään. Eikä kaikki ole aktiivisia tiedon ja mahdollisuuksien hankkijoita vaan ottavat käyttöön kun heille niistä kerrotaan…
Jokainen koulutuksenjärjestäjä päättää vuosisuunnitelmissaan oppimisympäristöjen käytöstä.

R: Levin terveiset:

Oppimisympäristöjen organisoimiseen olemme jo tehneet ”työnjaon”, eli me vastaamme pedagogisesta suunnittelusta + toteutuksesta, yritysten henkilöstö vastaa ammatillisesta osaamisesta ja ohjauksesta (ohjaus yhteistyössä opettajien kanssa). Työelämän vastuulla organisoinnissa on myös luoda meille oikea/ tavoitteellinen/ realistinen kokonaiskuva siitä, mitä heidän oppimisympäristönsä tarjoaa/on annettavaa meidän opiskelijoille.

J:
Koulutusorganisaatioihin tulisi resursoida oppimisympäristöjen kehittämiseen koordinaattorit (agentit), jotka ovat käytännön tasolla niitä todellisia verkostossa toimijoita. Verkoston toimijat muodostavat oman informatiivisen palvelun, joka välittää tietoa ja myös verkoston palveluja verkoston organisaatioiden välillä. Organisointi tulisi kuitenkin olla kouluorganisaation johdon tehtävä omien arvojen ja strategioiden mukaisesti.

Oppimisympäristössä voisi olla tiettyjen alojen vastuuhenkilöitä/opettajia (koulutusorganisaatiossa), jotka toimivat enemmän kokoaikaisina oppimisen ohjaajina verkossa ja myös käytännön työpajoissa.

Mitä yhteistä tukipalveluja tarvitaan?

- osaavat ihmiset oikealla paikalla (koulutus)
- riittävä tekniikka, tekniset apuvälineet
- pedagogiikan kannalta mielekkäät fyysiset tilat
- verkostojen toimivuus (koulumuoto- ja luokka-asteet) paikallisesti. alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti

H: Mitä yhteistä tukipalveluja tarvitaan:
Ainakin tekninen tuki voisi olla yhteistä. Myös markkinointi voisi olla keskitettyä ja siten yhteistä. Osaamisen kehittämispalvelut voitaisiin laatia yhteiseksi; jatkuva oppimisympäristöihin koulutusohjelma toimijoille.

Miten oppimisympäristöjen ja tukipalvelujen vastuut jaetaan?

- Kokonaisvastuu on pedagogiikkaa johtavalla henkilöllä/tiimillä

H: Miten oppimisympäristöjen ja tukipalvelujen vastuut jaetaan:

Ylimmät johtajat sidosryhmäkumppaneineen muodostavat ohjausryhmän. Sovitaan vastuunjakoperiaatteista ja resurssoidaan toiminta niiden mukaisesti. Lähdetään liikkeelle esimerkiksi aloitusajankohdan osaamiseen perustuen. Tarkistetaan ja muutetaan vastuunjakoa säännöllisesti tehtyjen arviointien perusteella sekä eri osapuolten osaamisen kehittyessä.



Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen tarvitaan myös opettajien jatkuvaa kouluttautumista ja tukea niiden käyttöön.

Tukipalveluja tarvitaan nk. koordinoivia yhteyshenkilöitä (langat ja tiedot käsissä), sähköisten verkkopalvelujen ylläpitäjiä (oppimisalusta, etäpalvelut), tekninen ja pedagoginen tuen osaajia (verkkopeda) jne.

Tekninen tuki voi hyvinkin olla alueellisesti yhteistä… mikseipä laajemminkin.

Voidaan muodostaa yhteinen, verkostoitunut alueellinen eoppimiskeskus, jonka tehtävän on tukipalveluiden järjestäminen ja koordinointi. Oppimiskeskus voisi olla yli kouluasterajojen (yliopisto, ammattikorkeakoulu, 2.aste ammatillinen ja lukiot) ja sen toiminta perustuu koulutusorganisaatioissa oleviin verkostoituneisiin ja resursoituihin koordinoijiin ja tukihenkilöihin, toimijoihin (tekninen ja pedagoginen tuki). Tukihenkilöt voivat toimia etätukena, mutta myös tarvittaessa opetusyksiköissä lähitukena.