laivasemmanwiki_valisuomi.jpg
Paluu ryhmätyön etusivulle | Palaute/Kysymys (tekninen tuki)

Väli-Suomen oppimisympäristön kehittämistyöryhmä


1. Päivän esitysten herättämät ajatukset

Oppimisympäristö laajenee: positiivisena haasteena koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen dokumentointi, arviointi ja hyväksilukeminen
  • Uhkakuva: vapaa-aika tehokäyttöön… 24 h ”koulussa” suorittamassa?
  • Kyse on osaamisen näyttämisestä ja tunnustamisesta, ei pisteiden keräämisestä
  • Seuranta voi olla strukturoitua vaikka oppiminen tapahtuu milloin ja missä vaan
  • Kuka arvioi muut suoritukset? Kuinka iso riski on väärinkäytökset? Tarvitaan luottamusta.

Toisen asteen opintojen yhdistäminen: tarvitaan asennemuutosta. Esim. tuleva Ylöjärven Campus lisää radikaalisti ammattiopiston ja lukion yhteistyötä

Lukion opetus on liian tietopainotteista: tärkeää olisi opettaa opiskelun taitoja, tiedonhakua, kriittisyyttä jne.
  • Kehitetään opsia ja opettajakoulutusta
  • Oppimisessa lopputulosta tärkeämpää on prosessi

Ongelma on yksilöllinen ohjaus: muutos luokan osaamistason varmistamisesta erilaisten oppijoiden osaamisen ohjaamiseen.
  • Arviolta 25-35% opiskelijoista ei selviä tavoitteista.
  • Onko tutkinnon pakko olla 3 vuotta? Voisi suorittaa myös pienempiä opintokokonaisuuksia
  • Hoiks

Oppimisympäristö voidaan ajatella resurssina, lisänä koulun resursseihin
  • tilaaja-tuottaja-mallit ongelma, eli toinen tuotantoyksikkö laskuttaa kuitenkin
  • virtuaalisten oppimisympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet paikkaavat fyysisten resurssien puutteita.

Meiltä odotetaan lukion ja ammatillisen yhteistyön muotojen hahmottamista ja yhteistyötä myös perusopetuksen suuntaan.
  • Niveltämisen kehittäminen yhteistyössä: tutustumista, ei vaatimuksia, opsin soveltamista ja muokkaamista.
  • Esim. toisen asteen oppilaitoksen (Maaseutuopisto, Hyvinkää) luontokoulu perusasteelle, jossa oppilaat ja opettajat pääsevät samalla tutustumaan luonnonvara-alaan.

Toisen asteen duaalimalli pysyy, mitä vaihtoehtoja yhteistyölle?
  • Teemallista yhteistyötä, esim. yrittäjyys, tietotekniikka
  • Tiedon ja ideoiden jakamista: ainetiimiyhteistyö, kollegavalmennus eri koulumuotojen välillä, vertaisoppiminen toisen luokan kanssa
  • Oppimisympäristön laajentaminen avoimesti eri suuntiin: urheiluseurat, yhdistykset, museot, kirjastot
  • Kokeiluja toki on paljon, mutta miten ne jäisi elämään? Esim. äidinkielen ja kielten opettajat keittiössä ja konesalissa, eri lukioaineiden opettajien yhteiset kurssit jne.
  • Avoimet oppimateriaalit: on hyvin ja vähemmän toimivia yhteisöjä, vaatii että kaikki hyväksyvät samat pelisäännöt, yhteinen kehittäminen on myös haasteellista hallinnoida
  • Yhteisöllinen työnteko tuntuu vieraalta opettajien keskuudessa.
  • Vaatii ”punaisia ihmisiä”, jotka innostavat myös muita esimerkillään

2. Alueellisesti – vielä vaikeampaa
  • Erilaiset opsit ammatillisessa koulutuksessa
  • Opintojen suorittaminen muualla maksaa oppilaitokselle
  • Opiskelun ohjausta täytyy kehittää
  • Työelämälle pitää näyttäytyä yhtenäisenä
  • Oppilaitosten yhdistäminen pelottaa, jos/kun prosessi epäonnistuu…
  • Yhteistyö on tahdon asia

3. Mitä yhteistyötä tehdään nyt?

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman esittely

Lisäksi kerrottiin suunnitelluista oppimisympäristöhankkeista. Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman yhtenä tavoitteena hankkeiden kokoaminen maakunnallisesti.

4. Ryhmä valitsee 2-3 kehittämishaastetta

Kehittämishaaste1: avoimet oppimissisällöt
  • Opettajien yhteistyö: yhteistyö ammatillisten ja lukio-opettajien välillä, kollegavalmennus, oppisisältöjen, pedagogisten ideoiden jakaminen… Miten sitä organisoidaan, tuetaan, rohkaistaan, palkitaan?

Kehittämishaaste 2: oppimisen tukitoimet
  • tukipalvelut, opettajien koulutus, johdon valmennus, tekninen infrastruktuuri… Miten koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä voidaan tukea?

***Sekä kerrotaan blogissa hankeideoista ja suunnitelmista sekä toteutuksista ja kokemuksista

Paluu ryhmätyön etusivulle | Palaute/Kysymys (tekninen tuki)